Afrikassa ollaan

Päivitys Nairobin kentällä 3.6. n. 18.30 - ja myös Dar es salaamista.

Matkamme on ollut yhtä lentämistä. Eilen illalla saavuimme Sveitsiin. Kun ratikan lippusysteemi selvisi, löysimme helposti tiemme hotelliin. Suoraan huoneisiin, unta palloon, kännyköihin virtaa ja aamulla ylös.

Noin kahdeksan aikaan olimme takaisin kentällä. Jukka selvitteli istumapaikkoja pitkää lentoa varten parempaan järjestykseen – onnistui. Puolet ryhmästä oli jostain syystä levitetty ympäri konetta. Kenenkään ei tarvinnut istua yksinään. Tämä oli hyvä, sillä istumista on riittämiin.

Lento on sujunut ikkunasta maisemia ihaillessa. Näkymät ovat olleet huikeat. Aurinko on paistanut pilvien päällä. Alhaalla on näkynyt vuoria, jokia, merta. Edessä istuvan selkänojan näytöstä on saanut katsella amerikkalaista tv-hömppää ja elokuvia. Pelejäkin oli mahdollista pelailla. Biljardia ei ole minun lajini. Eikä ralliautoilu.

Saarnatekstin parissakin ähelsin. On innostavaa ajatella Jumalaa tämän matkan aikana. Hänkin varmasti ajattelee meitä.  

Matkatovereihin tutustuminen on tuonut mukavia muistoja. Vieressäni istui Keniassa luonnonpuistossa työskentelevä italialainen; safarikuume nousi monta astetta. Lyydianna sai piirrellä pikkutytön kanssa, joka oli matkalla Suomesta Tansaniaan. Äiti ja tytär olivat asuneet Suomessa viisi vuotta. Ollin vieressä istui kenialainen, joka asui USA:ssa.      

Nyt olemme Nairobissa. Kyseessä on välilasku, suuri joukko matkustajia jäi Keniaan. Imuri käy ja roskapussit täyttyvät, kun kone siivotaan. Vajaan tunnin kuluttua jatkamme matkaa – pari tuntia ja mekin saamme maakosketuksen Afrikan maaperään Dar es salaamissa. Kentältä majapaikkaan, kun viisumit on hankittu ja matkalaukut löydetty. Unta palloon, kännyköihin virtaa ja aamulla jatkamme lentämistä Mwanzaan. Siellä tapaamme tuttuja, Hanna, Eric, Mongi, Mkumbwa, piispa Gulle ja hänen vaimonsa. Täältä tullaan.

Pimeys tuli muuten nopeasti. Keniaan laskeutuessa kiinnitti huomiota se, että kaupungin valoja oli selkeästi vähemmän kuin Euroopassa. Täällä pärjätään vähemmällä valolla. Innostus on lisääntynyt matkan edistyessä. Rukoillen tässä mennään, hyvillä mielin. Terveisiä kotiin.

Jussi

PS. Pakko vielä jatkaa päivitystä. Saavuimme Dar es salamiin. Tulimme ja koimme heti jotain innostavaa. Vastaanotto oli erittäin lämmin J Lämpöä ja kosteutta oli kerrassaan paljon. Kentällä ostimme viisumit ja annoimme sormenjäljet. Jukasta tuli kertaheitolla miljonääri, kun hän vaihtoi paikallista valuuttaa. Pikkubussilla majapaikkaan. Liikennekokemuskin jää mieleen. Autot ajoivat kohtuu lujaa, moottoripyöräilijöillä ei ollut kypäriä.

Täällä ollaan. Ja ensimmäinen ”iik” on jo kuulunut. Torakka on tapettu tyttöjen huoneesta.

Näin ekan päivän illan kokemus on, että tätä reissua ei onnistu tallentamaan kuviin ja kertomuksiin kuin palasen. Sanottasko, että ”cool”.  

PS 2. Kun tässä päästään paremmin asemiin, saatte lukea muidenkin matkalaisten mietteitä. Monella tuntuu olevan matkapäiväkirja, jonne muistoja kirjataan.