tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kohta on ensimmäisen kuvan paikka

Repussani on kamera tämän reissun ikuistamista varten. Ostin uuden muistikortin, jossa on tilaa 16 gigaa, sadoille kuville. Aion saada laajan kuvavalikoiman Tansaniasta. Muistoja, näkökulmia. Vieraita eläimiä, upeita maisemia, hymyileviä ihmisiä.  

Sanotaan, että valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Pienellä kertolaskulla päästään siihen, että rakentelen satojen tuhansien sanojen matkaraporttia. Yhdelle sivulle mahtuu kolmisen sataa sanaa, joten raportissani on satoja sivuja. Mahtava opus on siis suunnitteilla.  

Olen joskus pohtinut, kertooko valokuva totuuden. Tähän ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Miten niin? Valokuvaan liittyy nimittäin muutamia ongelmia. Ensimmäinen on se, että melkein kaikissa valokuvissa, suomalaisetkin hymyilevät. Tämähän pitää paikkansa yhtä paljon kuin se, että suomalaiset juttelevat hississä ventovieraille. Tiedämme kokemuksesta, että aina ei hymyilytä ja hississä on vähän asiaa kanssamatkustajalle. Kuvalle ja kameralle pyritään näyttämään siis paras puoli itsestä. Kovin ohueksi jää siis totuus.

Toinen ongelma on, että kuva kertoo vain yhdestä sekunnin sadasosasta. Mitä tapahtui juuri ennen sitä ja sen jälkeen? Totuus on kuitenkin se, että nopea väläys ihmisen tai ventovieraan eläimen elämästä, ei kerro vielä yhtään mitään. Maisemakin voi muuttua hetkessä aurinkoisesta pilviseksi, tunnelma on sen jälkeen aivan toinen.

Kolmas ongelma on se, että valokuvaajalla on suuri valta rajata kuva juuri niin kuin hän tahtoo. Kuvasta voi jättää pois epämieluisia kohteita. Kuvan voi suunnata niin, että sillä kertoo juuri niitä asioita, joita pitää tärkeänä tai niitä, joita tahtoo tuoda esille. Totuus on se, että kuvan kehysten ulkopuolella on aivan uskomattoman paljon asioita, jotka ovat suhteessa kuvan kohteeseen. Kuva ei kerro siis lopulta paljon mitään. Jokainen kuva on arvovalinta.

On sitten vielä sekin ongelma, että kuvasta katoaa suuri määrä sisältöä ja merkitystä, jos ei ole ketään, joka kertoo kuvaan liittyvän tarinan. Mistä kuva on otettu? Ketä kuvassa on? Mitä teimme juuri ennen kuvan ottamista, entä sen jälkeen? Mitä tunteita oli aistittavissa? Mikä merkitys kuvaan liittyvällä muistolla on? Mitä muita muistoja kuva herättää?

Matka on alkanut. Istun junassa ja kohtasin jo kaksi kanssamatkaajaa Kurikasta. Vielä en ole ottanut yhtään kuvaa. Parin tunnin päästä tapaamme Jyväskylän suunnasta tulevien kanssa. Muutama tulee suoraan lentokentälle. Tapaamme terminaalissa 1 klo 18.30. Ensimmäistä kertaa koko porukalla. Siinä olisi ensimmäisen kuvan paikka. Siitä voi alkaa hetkien, näkökulmien ja muistojen ikuistaminen, totuuden murusten tallentaminen.

Jussi  

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti