Fokus on pakkaamisessa

Keskiviikko 17.6.



Matkalla kohti särkkää, joka oli tunnin ajomatkan päässä.

Eilinen päivä oli rento. Katselimme luomakuntaa pintaa syvemmältä. Noin tunnin venematkan päästä löytyi särkkä, jonka rantamilla oli hyvä sukeltaa snorkkeleiden avulla. Ne, jotka pääsivät koralleille asti kertoivat nähneensä paljon kaikenlaista ihmeellistä. Minulla viikset estivät sujuvan sukeltelun, nenään tuli suolavettä ja se ei oikein tuntunut mukavalle. Oli siis tyydyttävä enimmäkseen rantavahdin tehtäviin.

Näkymä särkältä merelle.

Rannaltakin löytyi kaikkea mielenkiintoista.

Jaukojumppaa ja valmistautumista snorklaukseen.

Merisiilit ja meduusat osoittivat vaarallisuuttaan. Piikit ja polttavat meduusat jättivät jälkensä. Muistoja nekin. Aurinko lämmitti ja väritti ihoamme. Muistamme, että Tansaniassa on parasta kommentoida lämpötilaa sanomalla, että on lämmin. K-sana on kielletty näillämain, koska se on ruma sana. Aina se on joltakin lipsahtanut ja paikallisten päät ovat tuolloin kääntyneet.

Naisväki letitti hiuksiaan, Olli kans.

Tänään on pakkaamisen aika. Veeraa siteeraten: Nyt vähän fokusta pakkaamiseen. Aamulla saimme nukkua pitempään, mutta ihmejoukko oli rannalla jo vartin yli kuusi katsomassa auringonnousua. Eihän tänne ole tultu nukkumaan.

Tilausajomme noutaa meidät täältä puoli kahdelta. Lento lähtee kymmenen jälkeen. Zurichissä on vain tunnin vaihtoaika, joka asettaa oman haasteensa. Toivottavasti ehdimme jatkolennolle, ettei tarvitse kovin pitkään odotella. Tähänkin pitää kuitenkin varautua. Ei voi tietää, kuten olemme usein täällä todenneet siitä, miten pitkään matka kestää.

Kohta aloitamme loppupalaverin. Vähän kokemusten purkua, Raamattua ja yhteistä rukousta.

Kohta nähdään rakkaat siellä kotimaassa. Täältä ollaan tulossa monta kokemusta rikkaampana.

Jussi