Uusi päivä ja aivan uudet kujeet! Päivä lähti käyntiin pienillä myöhästelyillä; porukalla oli vähän hidas aamu, joten aamuhartauteen saavuttiin ripotellen, enemmän ja vähemmän myöhässä. Sitten syötiin aamupala, pistettiin kamppeet kasaan ja menoksi!
Lähdettiin reissuun kahdella autolla, ja siitä se mielenkiintoinen seikkailu alkoikin. Hetken ajeltuamme hyväkuntoista asfaltoitua tietä, poikkesimme talojen väliselle kujalle, ei tielle, ei siis todellakaan tieksi luokiteltavalle väylälle. Meno oli kuin off roadii, kulkuväylällä oli siis kuopassakin kuoppa ja kuoppien vieressä kuoppa. Ihan hullua menoa! Mutta niiin hienoa!! Kävi todellakin vuoristoradasta!
Hetken ajeltuamme saavuimme retken päätepysäkille, kehitysvammaisten toimintakeskukseen, Tunaweizaan (suom.me voimme). Siellä kiertelimme työpisteitä, tutustuimme kehitysvammaisiin, koimme suurta vieraanvaraisuutta ja rakkautta. Kiertelyn lopuksi shoppailimme kehitysvammaisten tekemiä, aivan ihania, todella, todella kauniita käsitöitä.
(toim.tähän asti riitti virtaa läppärissä ja Lyydianna joutui lopettamaan päivittämisen)
 |
 |
| Toimintakeskuksen väki halusi mielellään päästä yhteisiin kuviin. |
 |
| Jukka jututtamassa raamattukurssilaisia. |
Jukka ja Jussi opettivat raamattukoululla seurakuntien nuorisotyön vastuunkantajia. Jukka opetti aamupäivällä kuuntelevan rukouksen periaatteita Raamatusta. Asiaa myös harjoiteltiin käytännössä pienissä ryhmissä. Jussi opetti iltapäivällä toiminnallista opettamismenetelmää ja keskustelutti siitä, miten ihmiset suhtautuvat Jeesukseen ja miten eri tavoin ajattelevien kohtaaminen kurssilaisilta luonnistuu. Tansanialaisilla on ihailtavaa rohkeutta ottaa puheeksi Jeesus myös vieraampien ihmisten kanssa. Opetustuokio päättyi tansanialaisten voimalliseen rukoukseen Suomen ja kirkkomme puolesta.
Muu porukka tutustui iltapäivän aikana sairaalaan. Ilta meni koko porukan kanssa raamattukoululla kurssilaisten kanssa. Yhteinen rukous oli mieleenpainuvaa ja totutusta poikkeavaa, koskettavaa. Yhteinen leikki vapautti nauruhermoja. Iltapalaverissa moni totesikin, ettei ole koskaan nauranut ja hymyillyt niin paljon kuin tällä reissulla.
Ehkäpä huikeinta oli tanssikisa, jossa kahden parhaan joukkoon selviytyivät Lyydianna ja Heta-Stiina. Tasapeliksi lopulta meni.
PS. Huomenna lähdemme sivukylille. Viivymme reissulla pari päivää. Kannattaa varautua siihen, että olemme verkon ulkopuolella, joten blogipäivityksiä tai viestejä kotiin ei välttämättä tulekaan. Maanantaina palaamme Mwanzaan katolisen kirkon matkakotiin, jossa olemme verkossa.
Kylillä kierrämme kutsumassa ihmisiä kirkkoon, rakennamme pastorin taloa, osallistumme jumalanpalvelukseen. Varmasti hieno reissu tulossa. Nyt pitäis sitten mahtua parin päivän matkatavarat reppuun.
Terveisiä kaikilta kotiin. Tämäkin päivä päätettiin yhteiseen purkupalaveriin. Kokemuksia on kertynyt valtavasti.
Jo toisena iltana majapaikkamme takapihalla on hääjuhla. Tiedossa on menoa ja jytää puoleen yöhön.:)
Terveisiä kaikille kotiin!
(Loppuosan päivitys blogiin Jussilta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti